Elokuu 2022

KESÄKOKOUKSEN 31.7.2022 JAHTIPÄÄTÖKSIÄ

1. Saaliskiintiöt ym:

• Metso: max 1 kpl/jäsen (mielellään ”ukko”)
• Teeri: max 2 kpl/jäsen (mielellään ”ukkoja”)
• Muulle pienriistalle ei rajoituksia
• Metsästysajoissa noudatetaan valtakunnallisia metsästysaikoja
• Joulurauha metsästyksessä ajalla 23.-26.12.2022
• Seuramme jahtialueiden kartat löytyvät oma.riista.fi:stä.

Pienriista-alueen uusi tunnus on: 6MADRYC2CJ.

HUOM1: Pohjoispään tiloilla 420-420-6-4 sekä 420-420-6-5 pienriistan
metsästysoikeus koskee ainoastaan jänistä ja pienpetoja.
HUOM2: Pääosin kylän eteläpuolella sijaitsevilla tiloilla 420-420-16-22,
420-409-8-9, 420-420-11-25, 420-420-11-35 ja 420-420-11-13 metso
ja teeri ovat rauhoitettuja.

• Ilmoita saamasi saalis viimeistään 31.12.2022 Torvisen Jukalle esim.
paperilapulla, sähköpostilla (torvinenj2@gmail.com) tai soittamalla puh. 040 542 3553. Saalis on hyvä kirjata myös oma.riista.fi -sivuillesi.
• Seuran nuolukivet riistan ruokintaan löytyvät Nylykylästä.
• Hirviporukan uusi johtaja on Janne Hyppönen, puh. 040 557 4797, sähköposti: janne.hypponen@gmail.com.
• Seuramme petoyhdyshenkilö on Pauli Poutanen, puh. 040 581 0736,
sähköposti: pauli.poutanen68@gmail.com.
Ilmoita KAIKKI karhun,
suden ja ilveksen näkö- ja jälkihavainnot heti Paulille!!!

2. Vierailijat:

Jäsenillä on edelleen lupa tuoda vieraita metsälle. Vierasluvan hinta on
10 euroa/päivä/vieras ja maksetaan ennen jahtia Torvisen Jukalle (puh. 040 5423553). Pienpetojen metsästyksestä ei peritä vierasmaksua. Metson ja teeren osalta vieraan saama saalis vähennetään isännän em. kiintiöstä.

3. Pienpetojen pyynti ja tapporaha:

Pienpetojen (kettu, supi, näätä, minkki ja mäyrä)
pyynnistä seura maksaa edelleen 10 euroa/kpl. Maksun ehtona on, että pyytäjä palauttaa saalistilastonsa Torvisen Jukalle viimeistään 31.12.2022.

PIDÄ OMAT YHTEYSTIETOSI AJAN TASALLA

Muun muassa jäsenmaksujen laskutus tapahtuu Metsästäjäliiton jäsenrekisteritietojen perusteella. Siksi on tärkeää, että omat yhteystietosi ovat rekisterissä ajan tasalla.
Puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet meidän tulee lähtökohtaisesti päivittää itse osoitteessa omametso.metsastajaliitto.fi -> ”Päivitä yhteystiedot”. Mikäli omatoiminen päivitys tuntuu ylivoimaiselta, ilmoita muutokset yhteystiedoissasi allekirjoittaneelle,
puh. 050 493 6376.

Mikäli haluat liittyä seuramme WhatsApp-ryhmään parantaaksesi tiedonkulkua, ole yhteydessä Torvisen Tomiin, puh. 045 893 9899.

Hyvää ja turvallista jahtikautta toivottaen: Hannu Koponen, pj.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suomen riistakeskus

Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1.3.2011. Riistakeskukseen yhdistettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö ja 15 riistanhoitopiiriä. Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

Viranomaisena Suomen riistakeskus toimii riistan edunvalvoja.

Lue lisää......Suomen riistakeskus

Riistanhoitoyhdistykset

Suomessa on 298 riistanhoitoyhdistystä. Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö, joka toimialue on yleensä yhden tai kahden kunnan alue. Riistanhoitoyhdistysten toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuvaroilla. Riistanhoitoyhdistyksen käytännön toimintaa hoitaa toiminnanohjaaja yleensä oman toimensa ohella.
Lue lisää.....Riistanhoitoyhdistys

Mustinmäen Metsästäjät kuuluu Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistykseen, jonka yhteystiedot ovat alla.

Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys			459
Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja	Lauri Itkonen	Museotie 99 79100 Leppävirta 050-537 1968 leppavirta-varkaus@riista.fi

Suomen Metsästäjäliitto

Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry on Suomen suurin metsästäjien etujärjestö . Metsästäjäliittoon kuuluu yli 2 500 metsästysseuraa ja niiden yli 150 000 jäsentä. Vuonna 2011 Metsästäjäliitto täyttää 90 vuotta.
Lue lisää.....Suomen metsästäjäliitto

Suomen Metsästäjäliiton piirit

Suomen Metsästäjäliitolla on 16 piiriorganisaatiota, joiden toiminta-alue kattaa koko maan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kaikki Metsästäjäliiton jäsenet kuuluvat Suomen Metsästäjäliittoon oman alueensa piiriorganisaation kautta.

Metsästäjäliiton piirit ovat Metsästäjäliiton toimintaperiaatteisiin sitoutuneita itsenäisiä rekisteröityjä organisaatioitaan. Piirien toimintaa johtaa ja organisoi toiminnanjohtaja, joka toimii piirihallituksen alaisuudessa.
Seuramme kuuluu Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiriin.
Lue lisää.....Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri

Harjoittele tehokasta riistalaukausta Metsästäjäliiton metsästyssimulaattorissa:
Riistalaukaussimulaattori

Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro on osuvasti todennut riistanhoidosta mm. seuraavaa:
"Riistakantojen vaihtelu kuuluu luontoon. Ihminen voi vaikuttaa riistan olosuhteisiin, mutta paljon on asioita, jotka luonto järjestää itse. Metsästäjä, joka hoitaa luontoa, ottaa omissa toimissaan tämän aina huomioon. Metsästäjä käyttää riistasadon kasvua, ei pääomaa. Metsästä ei oteta mitään väkisin. Vanhat suomalaiset sanoivat, että metsän haltija Tapio antaa jos antaa. Kun metsästäjät tekevät aktiivista riistanhoitotyötä, laskevat ja ruokkivat riistaa, rakentavat kosteikoita ja säätelevät riistakantoja, on Tapiokin hyvällä mielellä".

Perinteinen riistanhoitotyö on kiinteä osa metsästysseuran toimintaa. Luonnon sekä ihmisen toimesta metsän eläinten elinympäristö muuttuu, mikä vaikuttaa eläinten menestymiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi kylmät ja lumiset talvet vaikeuttavat eläinten ravinnonsaantia.

Käytännön riistanhoito seurassamme rakentuu hyvin tavanomaisista toimenpiteistä. Niitä ovat kanalintujen ja jänisten talviruokinta, sorsalintujen ruokinta sekä hirvien nuolukivet.
Myös pienpetojen pyynti, mukaan lukien ns. vieraslajit (supikoira ja villiminkki), kuuluu osaksi riistanhoitotyötä. Varsinkin vieraslajien kannat kasvavat voimakkaasti, mikä vaikuttaa heikentävästi mm. kanalintukantojen kehittymiseen.
Tiettyjen pienpetojen pyyntiä aktivoimme pienellä rahapalkkiolla.

Hyvät metsästäjätavat

Suomen Metsästäjäliitto on määritellyt hyvät metsästystavat kaikkien metsästäjien ohjenuoraksi:

1. Kunnioita riistaa ja sen elinympäristöjä
2. Verota riistaa kestävän käytön periaatteella
3. Älä aiheuta riistalle tarpeetonta kärsimystä
4. Käsittele saalis oikein ja käytä se hyödyksi
5. Hoida riistaa
6. Huolehdi metsästäessäsi omasta ja toisten turvallisuudesta
7. Hanki metsästyksessä tarvittavat tiedot ja taidot ja kehitä niitä
8. Luo hyvät suhteet maanomistajiin ja toisiin metsästäjiin
9. Pyri järjestäytyneen metsästysseuratoiminnan pariin
10. Luo ja ylläpidä hyvät suhteet toimialueesi asukkaisiin ja luontoharrastajiin
11. Pidä hyvä huoli metsästyskoirastasi
12. Luo myönteisyyttä metsästysharrastusta kohtaan

Lue tarkemmin täältä.

Hirvenmetsästyssääntö

Metsästäjäliitto on tehnyt metsästysseurojen avuksi sääntöpohjat myös hirvenmetsästykselle. Selkeät säännöt vähentävät ristiriitatilanteiden syntymistä.

Lue lisää...Hirvenmetsästyssääntö, MALLI