Saalis- ja riistanhoitoilmoitus palautetaan vuosittain 31.12. mennessä Jukka Torviselle.

SAALIS- JA RIISTANHOITOILMOITUS
	Metsästysvuosi		2016-2017
Riistalaji		HUOM!			Kpl
Ukkometso		Rauhoitettu
Koppelo		Rauhoitettu
Teeri kukko		Teerit, max 2 kpl
Teeri naaras
Pyy
Kyyhky
Heinäsorsa
Hanhi
Muut vesilinnut
Jänis			Joulurauha 23.-26.12.
Rusakko
Kettu		10 euroa
Supikoira		10 euroa
Näätä		10 euroa
Piisami
Minkki		10 euroa
Mäyrä		10 euroa
Kulkukissa
Villisika
(Ilves)
(Susi)
(Karhu)
Muu, mikä:
Ei saalista					(x)
TEHDYT RIISTANHOITOTOIMET:			Kirjoita alla oleville riveille
Palautus viimeistään 31.12. vuosittain				Jukka Torviselle
Metsästäjän nimi:_______________________________________

---------------------------------------------------

Suomen riistakeskus

Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1.3.2011. Riistakeskukseen yhdistettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö ja 15 riistanhoitopiiriä. Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

Viranomaisena Suomen riistakeskus toimii riistan edunvalvoja.

Lue lisää......Suomen riistakeskus

Riistanhoitoyhdistykset

Suomessa on 298 riistanhoitoyhdistystä. Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö, joka toimialue on yleensä yhden tai kahden kunnan alue. Riistanhoitoyhdistysten toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuvaroilla. Riistanhoitoyhdistyksen käytännön toimintaa hoitaa toiminnanohjaaja yleensä oman toimensa ohella.
Lue lisää.....Riistanhoitoyhdistys

Mustinmäen Metsästäjät kuuluu Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistykseen, jonka yhteystiedot ovat alla.

Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys			459
Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja	Lauri Itkonen	Museotie 99 79100 Leppävirta 050-537 1968 leppavirta-varkaus@riista.fi

Suomen Metsästäjäliitto

Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry on Suomen suurin metsästäjien etujärjestö. Metsästäjäliittoon kuuluu yli 2 500 metsästysseuraa ja niiden yli 150 000 jäsentä. Vuonna 2011 Metsästäjäliitto täyttää 90 vuotta.
Lue lisää.....Suomen metsästäjäliitto

Suomen Metsästäjäliiton piirit

Suomen Metsästäjäliitolla on 16 piiriorganisaatiota, joiden toiminta-alue kattaa koko maan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kaikki Metsästäjäliiton jäsenet kuuluvat Suomen Metsästäjäliittoon oman alueensa piiriorganisaation kautta.

Metsästäjäliiton piirit ovat Metsästäjäliiton toimintaperiaatteisiin sitoutuneita itsenäisiä rekisteröityjä organisaatioitaan. Piirien toimintaa johtaa ja organisoi toiminnanjohtaja, joka toimii piirihallituksen alaisuudessa.
Seuramme kuuluu Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiriin.
Lue lisää.....Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri

Harjoittele tehokasta riistalaukausta Metsästäjäliiton metsästyssimulaattorissa:
Riistalaukaussimulaattori

 

Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro on osuvasti todennut riistanhoidosta mm. seuraavaa:
"Riistakantojen vaihtelu kuuluu luontoon. Ihminen voi vaikuttaa riistan olosuhteisiin, mutta paljon on asioita, jotka luonto järjestää itse. Metsästäjä, joka hoitaa luontoa, ottaa omissa toimissaan tämän aina huomioon. Metsästäjä käyttää riistasadon kasvua, ei pääomaa. Metsästä ei oteta mitään väkisin. Vanhat suomalaiset sanoivat, että metsän haltija Tapio antaa jos antaa. Kun metsästäjät tekevät aktiivista riistanhoitotyötä, laskevat ja ruokkivat riistaa, rakentavat kosteikoita ja säätelevät riistakantoja, on Tapiokin hyvällä mielellä".

Perinteinen riistanhoitotyö on kiinteä osa metsästysseuran toimintaa. Luonnon sekä ihmisen toimesta metsän eläinten elinympäristö muuttuu, mikä vaikuttaa eläinten menestymiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi kylmät ja lumiset talvet vaikeuttavat eläinten ravinnonsaantia.

Käytännön riistanhoito seurassamme rakentuu hyvin tavanomaisista toimenpiteistä. Niitä ovat kanalintujen ja jänisten talviruokinta, sorsalintujen ruokinta sekä hirvien nuolukivet.
Myös pienpetojen pyynti, mukaan lukien ns. vieraslajit (supikoira ja villiminkki), kuuluu osaksi riistanhoitotyötä. Varsinkin vieraslajien kannat kasvavat voimakkaasti, mikä vaikuttaa heikentävästi mm. kanalintukantojen kehittymiseen.
Tiettyjen pienpetojen pyyntiä aktivoimme pienellä rahapalkkiolla.

 

Hyvät metsästäjätavat

Suomen Metsästäjäliitto on määritellyt hyvät metsästystavat kaikkien metsästäjien ohjenuoraksi:

1. Kunnioita riistaa ja sen elinympäristöjä
2. Verota riistaa kestävän käytön periaatteella
3. Älä aiheuta riistalle tarpeetonta kärsimystä
4. Käsittele saalis oikein ja käytä se hyödyksi
5. Hoida riistaa
6. Huolehdi metsästäessäsi omasta ja toisten turvallisuudesta
7. Hanki metsästyksessä tarvittavat tiedot ja taidot ja kehitä niitä
8. Luo hyvät suhteet maanomistajiin ja toisiin metsästäjiin
9. Pyri järjestäytyneen metsästysseuratoiminnan pariin
10. Luo ja ylläpidä hyvät suhteet toimialueesi asukkaisiin ja luontoharrastajiin
11. Pidä hyvä huoli metsästyskoirastasi
12. Luo myönteisyyttä metsästysharrastusta kohtaan

Lue tarkemmin täältä.

Hirvenmetsästyssääntö

Metsästäjäliitto on tehnyt metsästysseurojen avuksi sääntöpohjat myös hirvenmetsästykselle. Selkeät säännöt vähentävät ristiriitatilanteiden syntymistä.

Lue lisää...Hirvenmetsästyssääntö, MALLI