Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:85695 kpl

Yhteystiedot

Mustinmäki-talo
Mustinmäentie 83
79100 Leppävirta

mustinmaki@gmail.com

Historia

Mustinmäellä ennenvanhaan

Mustinmäellä on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien. Tällöin kylän nimenä on ollut Mustikkamäki. Myöhemmin vuodelta 1664 peräisin olevassa Savon ylisen kihlakunnan tuomiokirjassa kylä esiintyyy nimellä Mustamäki. Isojaon asiakirjoissa vuosina 1780 ja 1796 kylän nimi on kirjoitettu muotoon Mustimäki. Nykyinen Mustinmäki esiintyy kylän nimenä Leppävirran seurakunnan rippikirjassa vuosina 1802-1810.

Mustinmäen peittivät ikimetsät 1300-1500 -luvuilla. Siihen aikaan alueen runsas riista- ja kalakanta houkuttelivat alueelle metsästäjiä ja kalastajia. Kylän ensimmäisiä asukkaita olivat erämiehet, jotka eräkasken reunalle rakensivat savutuvan asunnokseen. Myöhemmin he toivat sinne myös perheensä ja karjansa. Näin oli syntynyt uudistalo ja alkanut kiinteän asutuksen aika. Mustinmäen  kohdalla tuo aika oli 1530- tai 1540-luvulla.

Mustinmäen asutusta on ollut kyseisen mäen harjanteella ja rinteillä, Tahvanalanmäellä sekä Riihirannalla. Riihirannalla on ollut kaksi Koposten asumaa taloa Riihijärven pohjoispäässä, ja talojen maihin kuuluivat myös Humalamäki sekä Orkomäki Mustinmäen koulupiiristä.

005_kaskenpolttoa.jpg


Kaskiviljely oli 1500-luvulla Savossa tärkein elinkeino. Se oli myös verotuksen perustana. Kaskimaita viljeltiin 5-7 vuotta, jonka jälkeen ne saivat jäädä kasvamaan metsää. Pellot olivat pieniä ja niiden sato vähäinen. Vilja jauhettiin käsikivillä kotona.

Kalastus ja metsästys olivat myös tärkeitä elinkeinoja. Kalaa tai metsänriistaa käytettiin ravinnoksi päivittäin.

Karjanhoidolla ei ollut juuri merkitystä tuohon aikaan. Lehmistä saatu maito käytettiin itse omassa taloudessa. Sen sijaan hevonen oli erittäin tärkeä kotieläin. Hevosta käytettiin työjuhtana pelto- ja metsätöissä, ja sitä tarvittiin myös matkanteossa.

Kirkonkirjoista käy ilmi, että ensimmäisiä Mustinmäellä asuneita sukuja ovat olleet Lappalaiset, Kinnuset, Karvoset, Pulkkiset, Itkoset, Timoset, Turuset, Pitkäset, Liukot, Julkuset, Soiniset, Hypiäiset ja Kansaset.

Tahvanalanmäellä asuivat Davidssonit, Kinnuset, Puustiset, Lappalaiset, Koposet, Pulkkiset, Itkoset ja Hartikaiset.

Vielä 1700- ja 1800-luvuilla mustinmäkeläiset asuivat savutuvissa. Tupaa lämmitettäessä savu tuli uunista sisään ja poistui laipion rajassa olevan räppänän kautta lakeistorvea myöten ulos. Ovi oli pidettävä vähän raollaan, jotta savu saatiin nousemaan ylös.

Yleensä savutupia oli kaksi. Tupia lämmitettiin vuoropäivin. Lämmityksen ajaksi lapset vietiin edellisenä päivänä lämmitettyyn tupaan. Tupien välissä oli katto ja seinät eli läpikuljettava porstua.

Savutuvan katto oli tehty tuohista, ja tuohen päällä oli puita ja kiviä painona. Tuvan lattiana oli alkuun tasaiseksi poljettua savea. Saven päälle oli ripoteltu tervavettä. Myöhemmin lattia tehtiin halkaistuista puista eli kelleksistä.

Ovensuunurkassa oli iso kiuasuuni, joka oli tehty kivistä. Uunin edessä oli hirsistä salvottu ja kivipaasilla sisustettu liesi. Hiilet vedettiin lieteen, kun alettiin laittaa ruokaa haahlassa kiikkuvassa padassa tai kolmijalalle asetetussa kattilassa. Uunin päälle pääsi portaita pitkin, ja siellä pystyi lämmittelemään ja talvella jopa nukkumaankin.

Savutuvan yläosassa oli erilaisia orsia, joilla voi kuivatella kenkiä ja vaatteita. Tuvassa oli pöytä ja penkit. Penkkejä käytettiin myös öisin nukkumasijoina.

Savutuvassa oli hyvin pimeää, koska ikkuna-aukot olivat pienet. Savutupa valaistiin päretulella. Iltaisin naiset kutoivat sukkia, neuloivat kintaita ja kehräsivät. Miehet kiskoivat päreitä, tekivät vakkoja, kutoivat verkkoja ja korjasivat valjaita. Lapset vaihtoivat uuden päreen pihtiin, kun entinen paloi loppuun. Talvella tuvassa saattoi olla myös kanoja, vasikoita, porsaita ja jopa hevonen.

1800-luvulla talot muuttuivat viihtyisämmiksi, kun talojen uunit tehtiin uloslämpiäviksi. Seinille laitettiin lasi-ikkunat ja hankittiin huonekaluja.

Viime sotien jälkeen asumisessa tapahtui suurta kehitystä. Asuntoihin saatiin keskuslämmitys, sähkövalot, vesi- ja viemärijohdot, WC, sähköliesi, mikrouuni sekä muita erilaisia kodinkoneita.

Nykyisin kylän asunnot on varustettu mukavuuksin. Lähes kaikissa talouksissa on myös laajakaistayhteys.