Hirvenmetsästys

Metsästyksenjohtajaksi kauden 2023 hirvijahtiin valittiin 12.3.2023 pidetyssä talvikokouksessa JANNE HYPPÖNEN,
puh. 040 557 4797, sähköposti: janne.hypponen@gmail.com

* metsästyksen varajohtajat valitaan hirviporukan kokouksessa.

Janne toimii samalla mahdollisten tulevien, seuramme alueella tapahtuvien karhujahtien seuratason johtajana.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ilvesjahdeissa seuratason johtajana toimii Pauli Poutanen.


---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Syksyllä 2023 hirviporukkaan kuuluu n. 10 jäsentä sekä mainiot hirvikoirat Janne Hyppösellä, Pauli Poutasella ja Ari Kuivalaisella. Hyvä hirvikoira on korvaamaton apu jahdin onnistumiselle.

Hirviporukan johtajana toimii Janne Hyppönen, puh. 040 557 4797.

Hirvijahdissa kannan verotus pyritään tekemään mahdollisimman tarkasti kestävän riistatalouden tavoitteiden mukaisesti.


Yhteensä vuosina 1957-2016 seurallemme kaadettuja hirviä on noin 460 kpl (+ 3 hirveä muiden toimeksiannosta).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Hirvien sekä hirvenmetsästyksen yleistyminen maakunnassa 1950-luvun loppupuolella antoi lopullisen sysäyksen seuramme perustamiselle. Hirvenmetsästyksellä on siten ollut varsin keskeinen rooli seuramme toiminnassa aivan alkumetreiltä lähtien .

Hirvenmetsästysmuotoja
olivat alkuaikoina ajometsästys miesajoketjun avulla sekä väijyntämetsästys iltaisin metsäniittyjen heinäladoista käsin. Vuonna 1981 hankittiin seuralle hirvikoira, jonka käyttö lisäsi jahdin mielenkiintoa. 1980-luvulla tuli myös tekniikka mukaan metsästykseen koiratutkan ja radiopuhelinten muodossa. Nykyään hirvikoiran käyttö on käytännössä yksinomainen metsästystapa. Koiran liikkeitä on helppo seurata nettipohjaisten koiratutkien avulla. Nykyisin on käytössä ns. yhteislupajärjestelmä naapuriseurojen kanssa.

"Hirvestys" poikkeaa
pienriistan metsästyksestä siten, että hirvijahti on luonteeltaan enemmän joukkuepeliä, kun taas pienriistaa metsästetään usein yksilölajina tai muutaman henkilön ryhmissä. Sosiaalinen kanssakäyminen esimerkiksi nuotiomakkaroiden ja kahvin kera on yksi tärkeä osa jahtikokemusta.

Hirvijahtia johtaa
seuran kesäkokouksen valitsema metsästyksen johtaja tai joku hänen varahenkilöistään. Tänä päivänä johtajan vastuu lakipykälien, erilaisten määräysten sekä hyvien metsästystapojen noudattamisesta on konkreettinen. Jahdin aikana tilanteet saattavat vaihdella hyvin nopeasti, mikä taas edellyttää johtajalta hyvää tilannetajua sekä kykyä nopeisiin päätöksiin. Metsästyksen johtajana toimii jämäkästi Ismo Laitinen.


Hirvipeijaiset
on perinteinen hirviporukan järjestämä kyläjuhla, joka kokoaa kyläläiset, maanomistajat ja naapuriseurojen edustajat perheineen Mustinmäen kylätalolle. Hirvikeiton sijaan peijaisherkkumme on todella maittava hirvipaisti runsaine lisukkeineen. Jälkiruokana nautimme vielä täytekakkukahvit ja lapsille mehua tai limsaa. Ruuan laitto, kattaminen sekä muut peijaisjärjestelyt pyrimme hoitamaan talkoilla mahdollisimman pitkälle hirviporukkalaisten toimesta. Pääkokkeina ovat ansiokkaasti toimineet Pekka ja Tarja Tirkkonen sekä Ilpo Pitkänen, monien muiden talkoolaisten avustamina.
Mustinmäen hirvipaisti on todettu Suomen parhaaksi, joten kylätalo on aina ääriään myöten täynnä ruokailijoita (n. 100 henkilöä).