Hirvenmetsästys
Metsästyksenjohtajaksi kauden 2023 hirvijahtiin valittiin 12.3.2023 pidetyssä talvikokouksessa JANNE HYPPÖNEN,
puh. 040 557 4797, sähköposti: janne.hypponen@gmail.com
* metsästyksen varajohtajat valitaan hirviporukan kokouksessa.
Janne toimii samalla mahdollisten tulevien, seuramme alueella tapahtuvien karhujahtien seuratason johtajana.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ilvesjahdeissa seuratason johtajana toimii Pauli Poutanen.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Syksyllä 2023 hirviporukkaan kuuluu n. 10 jäsentä sekä mainiot
hirvikoirat Janne Hyppösellä, Pauli Poutasella ja Ari Kuivalaisella. Hyvä hirvikoira on korvaamaton apu jahdin onnistumiselle.
Hirviporukan johtajana toimii Janne Hyppönen, puh. 040 557 4797.
Hirvijahdissa kannan verotus pyritään tekemään mahdollisimman tarkasti kestävän
riistatalouden tavoitteiden mukaisesti.
Yhteensä vuosina 1957-2016 seurallemme kaadettuja hirviä on noin 460 kpl (+ 3 hirveä
muiden toimeksiannosta).
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Hirvien sekä hirvenmetsästyksen yleistyminen maakunnassa
1950-luvun loppupuolella antoi lopullisen sysäyksen seuramme perustamiselle.
Hirvenmetsästyksellä on siten ollut varsin keskeinen rooli seuramme toiminnassa
aivan alkumetreiltä lähtien
.
Hirvenmetsästysmuotoja olivat alkuaikoina ajometsästys miesajoketjun
avulla sekä väijyntämetsästys iltaisin metsäniittyjen heinäladoista käsin.
Vuonna 1981 hankittiin seuralle hirvikoira, jonka käyttö lisäsi jahdin
mielenkiintoa. 1980-luvulla tuli myös tekniikka mukaan metsästykseen
koiratutkan ja radiopuhelinten muodossa. Nykyään hirvikoiran käyttö on
käytännössä yksinomainen metsästystapa. Koiran liikkeitä on helppo seurata
nettipohjaisten koiratutkien avulla. Nykyisin on käytössä ns.
yhteislupajärjestelmä naapuriseurojen kanssa.
"Hirvestys" poikkeaa pienriistan metsästyksestä siten, että
hirvijahti on luonteeltaan enemmän joukkuepeliä, kun taas pienriistaa
metsästetään usein yksilölajina tai muutaman henkilön ryhmissä. Sosiaalinen
kanssakäyminen esimerkiksi nuotiomakkaroiden ja kahvin kera on yksi tärkeä osa
jahtikokemusta.
Hirvijahtia johtaa seuran kesäkokouksen valitsema metsästyksen
johtaja tai joku hänen varahenkilöistään. Tänä päivänä johtajan vastuu
lakipykälien, erilaisten määräysten sekä hyvien metsästystapojen
noudattamisesta on konkreettinen. Jahdin aikana tilanteet saattavat vaihdella
hyvin nopeasti, mikä taas edellyttää johtajalta hyvää tilannetajua sekä kykyä
nopeisiin päätöksiin. Metsästyksen johtajana toimii jämäkästi Ismo Laitinen.
Hirvipeijaiset on perinteinen hirviporukan järjestämä kyläjuhla, joka
kokoaa kyläläiset, maanomistajat ja naapuriseurojen edustajat perheineen
Mustinmäen kylätalolle. Hirvikeiton sijaan peijaisherkkumme on todella maittava
hirvipaisti runsaine lisukkeineen. Jälkiruokana nautimme vielä täytekakkukahvit
ja lapsille mehua tai limsaa. Ruuan laitto, kattaminen sekä muut
peijaisjärjestelyt pyrimme hoitamaan talkoilla mahdollisimman pitkälle
hirviporukkalaisten toimesta. Pääkokkeina ovat ansiokkaasti toimineet Pekka ja
Tarja Tirkkonen sekä Ilpo Pitkänen, monien muiden talkoolaisten avustamina.
Mustinmäen hirvipaisti on todettu Suomen parhaaksi, joten kylätalo on aina ääriään myöten täynnä ruokailijoita (n. 100 henkilöä).